Kirjoittelen meidän lomailusta myöhemmin (kun tuhannet kuvat on ladattu koneelle ja olen hieman jäsennellyt matkaa), nyt kerron hieman Helmin omahoitajasta (loman aikana hän on ollut mielessä useastikin, kun itseä oikein laiskottaa ja Helmi ehtii tylsistyä kymmeniä kertoja päivässä...)
Saimme Helmille henkilökohtaisen avustajan tai hoitajan heti kun Helmi aloitti päivähoidon 10 kuukauden ikäisenä. Silloin Helmiä tuli hoitamaan oikein herttainen Virve, joka antoi Helmille turvallisen alun päiväkotimaailmaan. Virven jälkeen puikkoihin hyppäsi Jenni, joka aloittikin sellaisen treenauksen, että äidille tuli hiki pelkästä katselusta. Jenni väänsi väkisin Helmille tietyn päivärytmin, mistä olemme oikein kiitollisia. Sitä noudatamme edelleen ja sen ansiosta arki rullaa sujuvasti.
Jenni päätti kuitenkin perustaa perheen (mokomakin) ja viime keväänä elimme piinaavia hetkiä kun mietimme mistä löydämme uuden Jennin!? Tehtävä ei ollut helppo. Jennin saappaat olivat suuret, Helmi vaativa (lähinnä epikohtaukset pelottavat 90% ihmisistä pois) ja Helmin vanhemmat omituisia savolaisia. Ei saata satakuntalainen ihan heittämällä päästä meidän kanssa samoille aalloille... ja sitä me kuitenkin toivoimme. Onneksi päiväkotimme johtaja etsi ja löysi!
Yhtä äkkiä elämäämme putkahti Terhi! Hän on rohkea, ei pelkää tarttua haasteisiin. Kuntouttaa ja hoivaa. Ymmärtää meitä vanhempiakin (välillä jopa paremmin kuin me itse).
Kaikista tärkeintä oli vuosi sitten, että Helmi luotti Terhiin heti. Siitä tiesimme myös, että hän on aito. Helmiä kun ei voi huijata! Helmi huomaa sen heti.
Kulunut vuosi on ollut haasteellinen Helmin sairastelujen takia ja todella vaativa Terhille! Välillä olen ollut hyvin huolissani Terhin jaksamisesta, mutta aina saan vastauksekasi, että Helmin vointi on tärkein. Ja niin vaan Helmi ja Terhi ovat tämän toimintakauden tarponeet läpi vaikeuksien (äidin ja isän ryömiessä perässä).
Niin paljon ei sanoja löydy, millä voisimme Terhiä kiittää! Hän on ollut kaiken luottamuksen arvoinen ja enemmänkin. Ja näin lomalla ikävöimme häntä koko perhe, vaikkakin hän jos kuka on lomansa ansainnut!
Jokaiseen päivään kuuluu paljon erilaisia aktiviteetteja (tietysti Helmin kunnon mukaan).
Helmin ilme kertonee kaiken...
Terhi tekee Helmin kanssa kaikkea mahdollista: tässä leivotaan pullaa.
Tästä äiti on hieman kateellinen: käsien hierontaa ja rasvausta.
Helmi saa usein hemmottelua vastapainoksi rankalle treenaukselle!
Voi miten Helmi näyttää onnelliseta ja tyytyväiseltä. Minäkin tarvitsisin oman Terhin.
VastaaPoistaMeidän Niilokin varmasti tykkäisi.
Onneksi meillä käy Ihana fyssari Anne 2 kertaa viikossa Niiloa jumppaamassa ja kohta meillä varmaan jo istutaan, johan sitä 1 vee 1 kk pojan tarttis sellainen taito osata ! Voimaa arkeen ( ihan kohta se loma loppuu ) ;)
Jokainen kehittyy omaan tahtiinsa! (meillä tosin on hyväksyttävä se tosiasia, ettei ehkä kuitenkaan kehitytä!) Jaksamista myös teidän arkeen! Ja muista, että apua saa, kun sitä vaan pyytää ja etsii! Jospa sinäkin Niilon kanssa löytäisit oman Terhin!
VastaaPoista