kuva

kuva

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

9-12/2016

Paastoni on loppunut ja rehellisesti sanottuna ei se nyt kovin hyvin mennyt. Somemaailmaan on niin helppo paeta tätä omaa arkea.

Paljon on näiden viikkojen aikana tapahtunut, mutta juurikaan mitään en muista. Aamusta iltaan ja illasta aamuunkin on hienosti (ja välillä vähemmän hienosti) menty.

Helmin epilepsia on riehunut ihan kaikissa mahdollisissa muodoissaan, jopa ihan uusissa. Välillä on kirkkaitakin hetkiä, mutta vauhdilla myös sukelletaan takaisin syvälle epin syövereihin. Ja bonuksena viimeisen reilun viikon verran on ollut refluksi. Tai ehkä se on refluksi? Ensin olimme sitä mieltä että se on vaan limaa. Helmi meinaa tukehtua siihen. Kakoo, yskii ja yökkäilee. Myös öisin. Ei rentoa oloa lainkaan! Tällaista meillä on ollut rapiat viisi vuotta sitten. Ja ei mitään käsitystä, että mikä tämän nyt laukaisi. Tänään siis mietin, että onko tämä kaikki kuitenkin refluksia? Ruoan jälkeen nostin Helmiä potalle ja suuhun nousi oikein kunnolla ja sen jälkeen alkoi kyökkäily. Ulos asti ei tule muuta kuin kuolaa, jos nyt sattuu kiinnostamaan... :)

Pääsiäistä olemme kaikesta huolimatta viettäneet. Säpinää on riittänyt ja silti Helmi vaipuu välillä omaan epimaahansa. Mutta eiköhän tämäkin vaihe ohi mene ja helpota. Siitepölyeristyksessä kärvistelykin on jo alkanut. Mutta ihan hetkessä on juhannus ja siitepölykin helpottaa!

Kuvilla voi kuitenkin suht hienosti "huijata". Kamera täytyy kaivaa esiin vaan juuri oikealla hetkellä. Hyvää oloa ei saata kestää viittä minuuttia kauempaa, Jokaisesta hyvästä minuutista olemme kuitenkin kiitollisia ja onnellisia!




Aurinkoa ikkunan takaa.



Pääsiäistunnelmaa



Kummit idästä pääsiäisvieraina.



Miinakin ehti kyläilemään eilen.




Niin ja on Helmillä käynyt kampaajakin näiden viikkojen aikana.