kuva

kuva

torstai 14. heinäkuuta 2011

Terapian tarpeessa

Helmin viikkoja rytmittävät fysio- sekä musiikkiterapia. Kaksi kertaa viikossa "jumpataan" ja kerran viikossa "musisoidaan". Kela myöntää terapiat aina vuodeksi kerrallaan. (Siis terapiat tarvitsee itse hakea ja niihin tarvitaan aina lääkärinlausunto, sekä selvitys kuinka terapia on edellisenä vuonna "kehittänyt" lasta. Paljon aikaa kuluukin erilaisia lippuja ja lappuja täytellen.)
Mutta nämä terapiat ja terapeutit ovat ihan huippuja! Helmi nauttii sekä jumpasta että musiikista. Ja aina edetään Hemulin ehdoilla. Huonompina aikoina otetaan kevyesti ja hyvinä sitten vaaditaan myös Helmiltä enemmän. Neiti onkin usein kaikkensa antanut terapiatuokion (45 minuuttia) jälkeen.

Eikä Helmiä tarvitse raahata mihinkään, vaan molemmat terapiat toteutetaan joko päiväkodissa tai kotona.


 



Tämä kesäaika on hieman tuskaisaa, kun terapeutitkin kuulemma tarvitsevat lomaa. (en ymmärrä :)) Hieman jää lapsipuolen asemaan, kun äiti ja isä yrittävät tuurata. Jumppaminen vielä jotenkin menee, ellei laiskuus iske - liian usein kyllä iskee. 'Venyttelemään juuri taivumme, mutta suurempaa akrobatiaa vaativat jutut menevät yli ymmärryksen ja taitojen.
Musiikkiterapian kanssa ollaankin ihan pulassa. Äidin rytmitajulla ja sävelkorvalla Helmi pakenisi ovesta ulos jos osaisi. Ja jos äiti vastusteluista huolimatta laulaa ja rummuttelee Helmin kanssa, niin kaikki kuulijat ovat sen jälkeen terapian tarpeessa... Isä onneksi soittaa urkuja ja ottaa Helminkin siihen mukaan. Mutta ei kukaan korvaa oikeaa musteria - ei edes isä!

3 kommenttia:

  1. Hei!
    Luin Meidän Perhe-lehdestä teistä kertovan artikkelin ja oli ihan pakko heti kaivaa blogisi. Luin samallaistumalla kaikki kirjoituksesi! :)Liian vähän sitä arvostaa omaa helppoa perhe-elämää... Ihanan iloisen tuntuinen tytsy teillä! On ilo lukea blogiasi, kirjoitat niin mukaastitempaavasti (onko se edes oikea sana...? ;))! Toivon jaksamisia koko perheelle! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Henna! Toivottavasti viihdyt blogin parissa jatkossakin.

    VastaaPoista
  3. Heippa Helmi, Niina ja Lalli.
    Luin liikuttavan juttunne Meidän perheestä. Olen itse lastentarhanopettaja ja tehnyt töitä erityisryhmässä ja vanhempien arkea seuranneena tiedän miten rankkaa, mutta myös palkitsevaa erityislapsen vanhemmuus on. Lukiessani juttua minulle tuli heti mieleen, että haluaisin lahjoittaa Helmille uuden lastenlaulukirjani joka sisältää uusia itse tekemiäni lauluja, kirjassa on mukana myös cd, josta kaikki laulut löytyvät. Kun Helmille musiikki tuntui olevan tärkeä asia, niin kuin monille erityislapsille, olisi tästä varmasti iloa silloinkin kun terapeutit ovat lomalla. Jos laittaisit minulle sähköpostiin osoitteenne voisin laittaa Helmille kirjan postin kautta. T: Heidi Finer- Mattila (heidi@matkamusiikinmaailmaan.fi)

    VastaaPoista