Tyttöjen viikonloppu

Pakon sanelema ja hikinen. Isä-mies lähti kavereiden kanssa rentoutumaan, koko viikonlopuksi! Me saimme Helmin kanssa seuraksi yhden ystäväni tyttärineen.

Sara viihdytti Helmiä parhaan kykynsä mukaan - hienosti siinä onnistuen!

Äiti väänsi "tyttärelleen" kampauksen hääjuhlaan. Toivottavasti tukka kesti ja oli mukavat bileet.

Helle ja ukkonen viihdytti koko viikonlopun. Helmiä ei siis voinut viedä lainkaan ulos. Haaveilimme vilvoittavasta vedestä (joki virtaa heti ikkunan takana).

Suihkussa vilvoittelimme. Molemmilla tytöillä oli kivaa!

Lastenohjelmien varjolla yritimme saada Helmin seisomaan... kovin kauaa ei jaksettu.

Herkuteltiinkin makean kirpeällä punaherukka-marenkipiirakalla... superhyvää hellekahvileipää!

Viikonloppu oli oikeasti tuskainen ja pitkä. Ihan konkreettisesti vankina omassa kodissa helteen takia. Yksin vastuussa lapsesta, joka itki kaksi vuorokautta putkeen mahakipujaan - itku jatkuu yhä... Onneksi isä on rentoutunut!

Pakko laittaa tähän loppuun Arja Tiaisen runo, joka kuvaa tuntojani juuri nyt:

Päätoimiseksi naiseksi älä rupea,

se on silkkaa kuukautiskiertoa

pillereitä ja kierukoita

meikkiohjeita, joista ei tolkkua saa,

omin käsin leivottua pullaa ja

lattioita

joissa ei rikkaa käy,

tarjouksesta tarjoukseen.

Elämistä kuulopuheiden ja

satunnaisuuksien varassa.

Sinun on oltava aina

joku tukipylväs,

odotettava almanakka kourassa

mikä tulee ja miksei jo tule.

Siivouskykyinen rintarauhaspari.

Valkopyykki on kohtalo.

Huolto pelaa, mutta miten on

kirjavien laita?