Maanantain Helmi oli vielä kotihoidossa. Tiistaina iloisena kohti päiväkotia. Aamulla heräsi ajoissa, ettei äiti ja isä vaan unohda häntä kotiin... Reilut pari tuntia sai neiti nauttia päiväkotiympäristöstä ja kavereista. Äiti sai töihin soiton: päiväkodissa on vesirokkoa!!! Pikahätäpuhelu Miinan äidille (Miina on siis samassa päiväkodissa Helmin kanssa). Tulos: tytöt eristykseen! Onneksi meillä on ihana päiväkoti, kaikki mahdolliset erityisjärjestelyt hoituvat ilman akrobatiaa. Nyt tehtiin tällainen ratkaisu: sekä Helmi että Miina tulevat omahoitajineen meille kotiin. Näin on tytöillä ja hoitajilla seuraa ja tukea toisistaan. Isot kivet vierivät taas pois meidän vanhempien sydämiltä. Nähtäväksi jää eristyksen pituus...
Tytöt reagoivat tähän järjestelyyn vahvasti. Miinaa nukuttaa, näinä kahtena päivänä hän ollut varmasti enempi unessa kuin valveilla. Helmi taas on muuttunut hiljaiseksi ja kohtauksiakin purkaa (tosin kohtausten syynä voi olla myös kovettunut vatsa eli jumikakka). Mutta kyllä tytöt pian sopeutuvat! Ja tämä äitikin: voitte kuvitella miten paljon enempi on iltaisin siivottavaa kun kotona pyörii päivisen neljä henkilöä. Huomattavasti enempi he pölisevät kuin tyhjä koti! :) Tosin, teen mitä vaan, että tyttösemme säästyvät rokolta ja etenkin sen jälkitaudeilta!
Rankkaa on...
Mitäs tehtäisiin?
Miinan nukkuessa Helmi ja Terhi satuilevat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti