26/2014

Viikkoon on mahtunut paljon. Menoa suuntaan jos toiseenkin. Välillä tuntuu ettei jalat edes ehdi maata koskea. Nämäkö ovat muka niitä ruuhkavuosia? En ymmärrä. Kiire kun on ihmisen itse keksimä juttu ja nyt aion päättää, että minulla ja meillä ei ole kiire mihinkään. Elämme jokaisen hetken kerrallaan...

Helmi kohtailee yhä. Nyt on tullut kehiin jälleen räpsyt, pitkäkestoiset sellaiset. :( Eiköhän nämäkin taas ajan kanssa ohi mene. Ovat menneet aina ennenkin.

Lallin aamulenkkiä. Kuvasta löytyy myös hirvi,

joka oli käynyt vähän opastamassa juoksemista...

Lalli vaan ihmettelee miksei oma jalka nouse niin kevyesti?

Olimme Lallin kanssa perjantaista lauantaihin lomalla.

KIITOS Terhin.

Meillä kaikilla meni oikein hyvin.

Me kävimme Yyterissä ja yövyimme hotellissa.

Lauantaina hieman shoppailimme.

Nyt levänneenä kyllä jaksaa taas....

Uskomatonta, että tunnin ajomatkan päässä meiltä on näin käsittämättömän hieno paikka.

Jos et vielä tiedä mihin kesälomalla mennä ja satut länsirannikolle,

niin nämä sannat kannattaa käydä katsastamassa.

Olimme myös Juha Tapion keikalla.

Kaksi tuntia livemusiikkia, niin takuulla pääsee arjesta irti.

Ja täytyy sanoa, että tämä mies taitaa kyllä laulun teon.

Meillä on aikaa-kappaleessa on kovin osuvat sanat:

"Oi kultani älä niin huoli vaikka terävä ja viuhuva nuoli saattaa meihinkin osua kyllä Mitä huominen ottaa, antaa sitä tänään vielä et voi kantaa eikä ne murheet meihin yllä Meillä on aikaa vielä nauruun, leikkiin ja rakkauteen iloon ja ukkosen jylinään Meillä on aikaa vielä kääntää kellot kohdalleen joka ainoa päivä on tänään Älä kaunaa mennyttä kanna sen viimein jo lähteä anna takkinsa ottaa ja ovella kiittää Älä pelkoa tulevaisuuden älä onnen tai onnettomuuden me olemme tässä ja nyt ja se riittää"

Ystävämme äiti oli neulonut Helmille converset!

Kiitos hänelle.

Täytyy vinkata mummolle, että äiti ja iskäkin saattaisivat haluta samanlaiset:

vinkvink vaan: joulukin on ihan pian.