Kattilakosket

Meillä on uusi suosikki satujen joukossa: Heinähattu ja Vilttitossu -kirjat! Ne ovat ihan huippuja- Äiti ja iskä nauraa rätkättävät ääneen ja niin tekee myös Helmi. (Tosin hän luultavasti nauraa sille, kun olemme kaikki sohvalla yhdessä ja meillä on niin hauskaa...) Suosittelen kirjoja lämpimästi kaikille!

Ihan huippuja ovat mummin kirjoittamat kirjeet, kun poika on siellä hoidossa. Laitan tähän pätkän yhdestä kirjeestä, niin saatte tekin välähdyksen:
"Eilen poika ja vaari olivat kalassa. Istuivat siinä laiturilla, ja poika luiskahti veteen. Vaari hyppäsi perään ja sai pojan niskavilloista kiinni. Ihan hyvin sekin meni, vaikkei vaari osaakaan uida. Viime viikolla poika ja vaari kävivät huvipuistossa. He lähtivät aamulla ja tulivat vasta hämärissä takaisin, niin hauskaa oli ollut. Vuoristoradassa vaarilta repesi takinvuori ja maailmanpyörässä putosivat kengät, mutta ne saatiin onneksi alhaalla kiini. Hiukan vaaria väsytti kun pääsi kotiin. Käytiin teholla kääntymässä, ja parissa päivässä vaari oli taas entisellään.
Mutta hauskaa se on kun talossa on vipinää. Tämä meidän elämämmehän on sellaista hiljaiseloa, vaikka olisihan meillä ollut se Elohopeakerhon matka Lofooteille. Mutta kyllähän sinne aina pääsee. Voikaa hyvin. Tuletteko käymään? Terveisin Mummi."

Näitä kirjoja meillä tullaan lukemaan kauan!



Kohtausrintamalla mennään yhä samaa rataa. Siis melkein vuoristorataa. Onneksi on kengät pysyneet jalassa ja vaatteet ehjinä. Mutta käsittämätöntä tämä kuitenkin on. Ehkäpä jo piankin tarvitsee ottaa se luuri kauniiseen käteen ja soittaa sinne erityishuoltopiiriin... mutta sitä ennen pitäisi itse keksiä kuinka tilanne ratkaistaan ja kertoa se sitten sinne lääkärille!!!

Lukuhetki

 

 

 

 

 



Kohtauksista huolimatta (ja niiden välillä) meillä on täällä pelkkää naurua ja riemua!