Kaverit

Ennen kavereita hieman kakkamaisempaa tarinaa (lyhyesti lupaan). Perjantaina päiväkodin jälkeen oli edessä mikrolax. Helmi ei ollut kakannut sitten maanantain. Mutta ei auttanut laxi, piti mennä kakkajakkaran kera suihkuun ja kirjaimellisesti kaivaa kakka ulos lämmintä vettä apuna käyttäen. Äiti operoi ja isä rauhoitteli tyttöä, joka huusi suoraa huutoa ja veti itsensä kouristukseen. En tekisi tätä kenellekään toiselle ja toivon, että Helminkin kohdalla kerta jäi ainoaksi. Kavereiden lisäksi myös kakka on tärkeä asia.


Sitten niihin kavereihin. Lauantaina Helmi sai ulos seurakseen Taimin, Topin ja Olavin. Äidit lähtivät lenkille ja isät jäivät lasten kanssa pihalle. Miten ihanaa olikaan. Helmi kuuli koko ajan lasten ääniä ympärillään ja viihtyi silmin nähden. Olimme yli tunnin pihalla, eikä varmaan koskaan aiemmin olla jaksettu niin kauan yhtä soittoa ulkoilla. Tulkaa ihmeessä toistenkin!

Talven riemua kera kamujen!

 

Äiti teki lumienkelin. Edellisestä kerrasta onkin ehkä 30 vuotta aikaa.

Ja tälle enkelille näytti tulleen häntäkin...