kuva

kuva

torstai 23. kesäkuuta 2011

Aiheeton postaus

Tällä kertaa mietin pitkään mistä kirjoittaisin... Suomen uudesta hallituksesta ja sen muodostamisesta olisi paljonkin asiaa, mutta käsittelen sitä aihetta sitten syksymmällä, kun palaavat töihin ja nähdään miten homma lähtee sujumaan. :)
Juhannus on käsillä ja sen sain tuta tänään kaupassa käydessäni. Fiksuna päätin ajoittaa kauppareissuni ennen iltapäivän pahinta ruuhkaa ja suuntasin prismaan ja puolilta päivin - huh, olen jo kotona... Jonotin lihatiskiltä ahvenfileitä lähes tunnin ja olin sitä ennen kasannut kärryyni kaiken muun listalla olleen. Meinasi epätoivo jo iskeä ja mietinkin, huomaako Lalli eroa, jos kävisin nappaamassa kalan sijaan vaikka ryynimakkarat? Olisin sitten huomenna piilottanut ne folioon valkoviini-sitruuna-tilli-marinaadiin ja käskenyt grillaamaan... ja ihmetellyt syödessä, että onpa ahven erikoisen makuista. No, testaamatta jäi tämä, maman hermo kesti - kerrankin!


Eilen tuli postissa Helmin uusi tuoli ulkoalustalla. Muuten ihan hyvä, mutta väärä jalkalauta ja alustasta puuttuu invataksi-kiinnitykset. Mutta paljon paremmin kuin viikko sitten, jolloin kävimme sovittamassa tuolia ja silloin mikään ei ollut oikein. Kolmas kerta toden sanonee... (Huomatkaa: käyn sisäistä positiivisen ajattelun kurssia ja olen jo melko pitkällä. Vaikkakin verisuoni meinasi katketa päästäni kaupassa ja miltein purin kieleni poikki, kun Lalli joutui roikkumaan etäyhteyksien päästä töissä monta tuntia sen jälkeenkin kun tuli kotia... mutta en hyppinyt tasajalkaa, en tiuskinut enkä äyskinyt!)

Iskä ehti myös seisottaa lasta, vaikka tekikin samalla töitä. Onneksi Helmillä on viihdykkeenä oma piano!
Niin ja ei miehen koulutus ihan hukkaan ole mennyt: muisti eilisen hääpäivän ja toi vielä ruusujakin! Eli kyllä miehet ihan kehityskelpoisia on, vaikka se vaatiikin pitkää pinnaa ja sitkeyttä.
Helmin juhannusmenu: omat sormet! Varmaankin protestina siitä, että äiti ja isä herkuttelevat ahventen lisäksi muurikkaletuilla ja mansikoilla. Uusilla perunoilla ja sillillä. Helmi syö sormia ja pukeltaa riisiruoat rinnuksille ja taas on äidin positiiviselle ajattelulle käyttöä!
Aurinkoista ja rentouttavaa Juhannusta jokaiselle, sateisesta säästä huolimatta!

3 kommenttia:

  1. Hahhahahaaaa... sorry, että naurattaa, mutta todellakin voin kuvitella sut sinne Prismaan. Jos hermo meinas mennä toukokuussa, kun piti jonottaa vain hetki, niin onneksi en ollut nyt mukana :D

    VastaaPoista
  2. Kuule Saara: nauru oli aika kaukana. En käsitä miten ihmiset kilahtavat yhden vaivaisen juhannuksen tähden... sen kyllä ymmärrän, että joulukinkkua jonotetaan... :) Ja jos olisit ollut mukana, niin olisin jättänyt siut jonottamaan ja lähtenyt itse sovittelee vaikka kenkiä...

    VastaaPoista
  3. No, toisaalta mä olisin kyllä ihan mielelläni jonottanut sun puolesta ja olisit ihan rauhassa saanut sovitella kenkiä. Mites ihmeessä et tehnyt niin toukokuussa?!

    VastaaPoista