kuva

kuva

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Matalalentoa

Jalat eivät kyllä maata ole ehtineet kovinkaan usein tavoittaa. Vauhti on ollut kohtuullista. Onneksi Helmin vointi on kohentunut, muuten tuskin olisimme enää järjissämme. Kouristukset ovat loppuneet, mutta kyllä paljon epilepstistä toimintaa on. Ja yöt ovat kovin rikkinäisiä. Ihmeellisesti sitä ihminen kuitenkin jaksaa, kun on yksinkertaisesti pakko.

Lalli on urakoinut ulkorakennusten tyhjentämisen kanssa (olemme onneksi parina päivänä saaneet myös apua niihin). Minä olen pyörittänyt huushollia ja hoitanut Helmin. Myös työmme ovat lohkaisseet ison palasen ajastamme ja ajatuksistamme. Mutta on tässä jotain hyvääkin: ei oikeasti ehdi murehtia mitään! On pakko uskoa, että kaikki menee putkeen ja yksi kaunis päivä täällä on saatu nurkat tyhjiksi ja toinen kaunis päivä uusi koti on valmis!

Onneksi aurinko ja lämpökin ovat löytäneet meidät!



Vappukin oli...


...samoin pääsiäinen.



Ja äitienpäivä.







Juhannusta odotellessa...










2 kommenttia:

  1. Luinpa tässä muutaman juttusi taaksepäinkin ja totesin, että käsittämättömän paljon elämää, työtä, touhua, huolta, (rahanmenoa!) ja mukavia asioita on teidän kohdalla meneillään! Siis aivan huippujuttu tuo uusi talo! Toivottavasti kaikki sujuu ilman suurempia mutkia ja pysytte myös kutakuinkin järjissänne.
    Lämpöistä kesää ja hyvää jatkoa myös Helmi-aarteelle!

    VastaaPoista
  2. Hei!
    puhuit vuosia sitten, ettei helmi ole vielä päässyt saunomaan, onko hän vielä käynyt saunassa

    VastaaPoista