Täällä on vietetty talvilomaviikkoa. Aikamoista, sanoisinko. Olimme päättäneet purkaa Helmiltä yhden bentsojohdannaisen epilääkkeen pois. Pieniä murusia aloimme jo vähentää viime viikolla. Kyseessä oli kuitenkin vaan 1/4 tablettia. En tiedä uskoinko itsekään sen olevan näin hankalaa. Alkuviikon valvoimme vieroitusoireisen lapsen kanssa. Kouristeluja tuli kovin tiheään tahtiin. Hieman niitä saatiin hillittyä stesolidilla. Nyt Helmi on tosi syvässä poissaolossa. Jos ei olisi takana selkäleikkauksen jälkeisiä vieroitusoireita kipulääkkeistä, niin emme varmaankaan nyt osaisi näitä vieroitusoireiksi tulkita. Jotain näistä lääkkeistä kertonee se, että tätä ko. lääkettä ei ole mennyt vielä edes puolta vuotta ja annos siis noin pieni, mutta koukutus totaalinen. Kaiken kukkuraksi lääkkeestä ei ole ollut mitään hyötyä...
Mutta siis loman voi viettää näinkin. En tosin mene vannomaan, että huomenna töihin palaa kaksi todella virkistynyttä henkilöä!
Maanantaina päätimme kuitenkin rohkeasti kyläillä,
kun nämä ihanat muruset nyt sattuivat olemaan kaikki yhtä aikaa terveinä.
Helmi ei tosin kuvaamisesta välittänyt yhtään.
Kohti parempaa viikkoa, toivottavasti....
Mitä teille kuuluu ☺
VastaaPoistaMiten Helmi voi? On aika hiljaista täällä. Huolestuttaa...
VastaaPoistaMitä sinne Hemppalaan kuuluu? Ollaanko siellä ihan eristyksissä ulkomaailmasta? Mietin tänään töissä munkkeja paistaessani Helmiä ja hänen ruokavaliotaan... On siinä sitkee likka! Haliterkut tätiltä <3
VastaaPoista