21/2014

Tämä alkaa kyllä toistaa itseään! Mutta toisaalta sellaistahan meidän elämä on. Siitepölyeristysaikaan ei paljon poikkeamia ole. Onneksi tulemme keskenämme hyvin juttuun ja meillä riittää puhuttavaa. Helmi tosin voi välillä olla sitä mieltä, että juttumme ovat todella tylsiä! Enkä minä tännekään taida meidän dialogeja kirjoittaa, vaikka toisaalta teillä saattaisi olla hauskaa niitä lukiessa. Ehkä kuitenkin pidän illuusiota yllä, että olemme suhteelisen järkeviä ihmisiä... (meitä paremmin tuntevien ei kannata tätä kommentoida).

Näin eristyksessä eläen oppii kyllä itsestäänkin paljon. Ja myös ulkomaailmasta. Asiat osaa suhteuttaa ehkä paremmin, tai sitten ei. Osaa ne ainakin suhteuttaa omaan elämään. Senkin on oppinut oikein hyvin, että mikään ulkopuolinen ei tuo onnea meille. Kyllä kaikki lähtee meistä itsestä! Ja me olemme kovin onnellisia ja onnekkaitakin. Toki voisimme pyytää vaikka kuuta taivaalta, mutta tuskin se mitään muuttaisi...

Takaisin arkeen: Saimme lauantaina vieraita! (Lalli tosin unohti ottaa kuvia). Helmin ystävä Ronja tuli perheensä kanssa meitä viihdyttämään. Vaatii vierailtakin jonkin verran vaivannäköä meille tuleminen. Heillä kaikilla on oltava vaihtovaatteet mukanaan (vieläpä sellaiset vaatteet, joita ei ole kuivatettu pihalla). Nämä vieraat tulivat kymmenien kilometrien päästä, niinpä he matkustivat meille pipot päässä, ettei siitepölyä kantaudu sisään edes hiuksissa. Täytyy kyllä sanoa, että on meillä ihania Ystäviä! He eivät lainkaan kyseenalaista tätä järjestelyä, eivätkä tee siitä mitään numeroa! Toisaalta he myös tuntevat meidät ja ovat nähneet Helmin kohtauksissakin. He tietävät arkemme eivätkä halua sitä hankaloittaa...

Lallin kanssa me käymme pihalla vuorotellen. Tosin minä en paljoa käy, koska saan myös koivusta oireita, vaikka pystyn lääkitsemäänkin itseäni. Mutta illalla ennen suihkua käyn tuoksuttelemassa kevättä ja katselemassa "tiluksia". Täytyy kyllä sanoa, että oma allergia onkin pysynyt tänä keväänä siedettävissä mitoissa. Lenkille en lähde, kerran yritin ja hengitys vinkui sen jälkeen niin kovasti, että maltan odottaa tämän ajan ohikin. Ja miksen malttaisi, joutuuhan lapsenikin odottamaan!

Onneksi fysioterapia toimii myös siitepölyaikaan!

Ryytimaa. 

Satoa odotellessa.

Kielotkin alkavat pian kukkia...

Unikkojen aukeamista odotellaan...

Voi kukka! Tämän kasvattamisessa minäkin olen taitava!

(Onneksi tämä kuva ei kuitenkaan ole meidän pihalta,

vaan Lallin aamulenkin varrelta).

Lalli meni lauantaina radan varteen passiin.

Täällä Raumallakin kulki henkilöjuna.

Työpaikkamme vietti 30-vuotisjuhlia ja 

juhlaväen kuljetusta varten oli järjestetty museojuna.

Oli takuulla lämmin tunnelma, kun ulkona lämpömittari näytti myös 30 - teemaan sopien!

Tänään kävimme myös äänestämässä.

Illan peliä emme taida kuitenkaan jaksaa jännittää,

kun aamulla pitää jo ennen ylösnousua olla töissä...

Aurinkoista viikkoa jokaiselle!