Taidetta ja tautia

Jos olisin negatiivisuuteen taipuvainen, niin nyt siihen olisi mahdollisuus... Helmi on siis yhä kipeänä. Reilut kaksi viikkoa jo takana. Emme edelleenkään pode mitään pieniä flunssia... Neidillä on yhä lämpöä (Lalli juuri mittasi ja 37,4 astetta näytti mittari - normaali lämpö on tasan 36,2) ja hieman on myös itkuinen ja väsynyt.
Päiväkotiin menosta voimme vain haaveilla. Helmin tarvitsee parantua kokonaan ja kunnolla, että voimme mennä, sillä puolikuntoisena uudet infektiot iskevät vielä herkemmin. Tämän vuoksi olemme joutuneet perumaan myös pyhäkoulun.
Jos ei pian ala helpottamaan, niin äidin on vaan soitettava lääkäriin ja käytävä nyt ainakin korvat tarkistuttamassa ja keuhkot.

Onneksi meillä on Terhi. Hän on jaksanut olla Helmin kanssa kotona ja keksiä Helmille myös virikkeitä, tietysti Helmin jaksamisen mukaan. Muuten tilanne olisikin katastrofaalinen: äidillä ja isällä on niin kiire töissä, että olemme viimeiset viikot joutuneet myös illasta venymään töiden pariin.
Uskomme kuitenkin, että joka saralla helpottaa ja toivottavasti jo pian.

Uutta aurinkoista viikkoa kohti!

 

 

 

 

Alla Helmin ja Terhin taidetta:

Tämä on äidin lemppari, norsut ovat niin hienoja...

(odottelemme, että iskä saa taulun seinälle)

 

 

 



Syksyinen vesivärityö

 

 

 



Puu - Helmin käsi taipuu kyllä moneksi :)

 

 



Helmin ja Terhin omakuvat

- ihan ovat näköisiä!

 

 



Tästäkin äiti tykkää kovin

(kehystikin sen jo).

Näen tässä syksyisen puiston

ja voisin tuijottaa tätä vaikka kuinka kauan!

 

 

 

 

 

 

 

 

Kiitos Terhi, kun jaksat touhuta lapsemme kanssa ja

me saamme vielä nauttia tästä taiteesta.

Ja tiedämme myös, että Helmikin nauttii... :)