Paltsu

Yhä edelleen voimat pois ja paljon poissaoloja Helmillä eli kotihoidossa mennään... Onneksi on jo ollut hieman pidempiä hetkiä myös läsnä. Ja ääneenkin jaksetaan nauraa eli suunta on ylöspäin.

Täksi päiväksi oli sovittu Helmin tulevaan kouluun palaveri... no, se saatiin onneksi siirrettyä meille kotiin. Täällä olikin väkeä: koululta kaksi henkilöä, samoin kaupungin vammaispalvelusta, sitten päiväkodista Terhin lisäksi Helmin ryhmän ope ja tietysti terapeutit, me vanhemmat sekä itse Helmi.

Paljon oli asiaa: sivuttiin jo hieman ensi syksyä, lähinnä käytännön asioita. Päätettiin kuinka Helmi ja Terhi alkavat pikkuhiljaa tutustua koulun toimintaan (samoin me vanhemmat) ja miten koulun henkilökunta alkaa tutustumaan Helmiin.

Terapeutit kertoivat kuinka Helmi on mennyt eteenpäin lähes joka saralla ja me Lallin kanssa komppasimme heitä.

Onneksi täällä kotikaupungissamme asiat hoituvat näin helposti. Tokihan siellä taustalla on byrokratia ja sen monimutkaiset portaat, mutta me, jotka olemme Helmin lähellä, saamme keskittyä pääasiaan eli Helmiin! Eli pääosassa on ihminen eikä laki ja sen kiemurat.
Eikä meidän vanhempien tarvitse menettää yöuniamme miettien kuinka kaikki järjestyy.
Ne järjestyy. Ja turha huomista on liikaa märehtiä, me elämme tässä ja nyt. Huomisesta emme tiedä ja eiliseen emme voi enää palata. Ja hyvä niin!



Kuvia en palaverissa tietenkään älynnyt ottaa... joten tässä vähän meidän pihamme syyssatoa:

Golfpalloja täällä kasvaa keväästä pitkälle syksyyn.

Näin syksyllä kumma kyllä vähempi kuin keväällä,

mutta tämä yksilö oli löytänyt meille kuitenkin viime viikonloppuna...

 

 



Omenoitakin näyttää tulevan enempi kun oksat kestää.

Olisi luultavasti tarvinnut jo hieman leikata

- seuraavaksi siis perehdymme omenapuiden hoitoon.