Lähtisiks föli?

Tää postaus on ylimääräinen, mut kyllä tää meihin liittyy, ainakin silleen löysästi. Eikä tää oo mikkään maksettu mainos, mutta pakko on kirjottoo... Ostin viime viikolla Heli Laaksosen uuvven kirjan ja luin sen ääneen Helmille ja Lallille kahessa päivässä. IHANA kirja! Siitä tulloo niin hyvälle tuulelle. Myö ollaan ennenki luettu Heliä ja Hempallahan on se Aapinenki. Helmi tykkee kuunnella Helin tarinoita tosi paljon. Oikein keskittyy kuuntelemmaan ja heittelöö välliin omiakin kommenttejaan.

Tää lounaismurre on kyllä niin kaukana miun omasta murteesta, ku vaa olla ja voi, mut joku siinä kiehtoo. Ja se on jotenki älyttömän heleppoo lukkee ääneen. Varsin se on se rytmi, vaikken siitä rytmitajuttomana mittää ymmärräkkää. Ite oon kotoisin ihan savon ja karjalan murrealueen rajalta eli mittää selittävvää yhteyttä ei tähän lounaiseen murteeseen ole. Mie nimitän ihteäni karjasavolaiseksi ja murrekin on sitä tai ainakin oli ennen. Nyt oon kehitelly yhellä tiellä iha oman murteen! Lalli väittää kovasti, että siitä ei kyllä ota ennee erkkikää selvää mitä mie yritän sannoo... Noh, eppäillä tuota soppii, onko aiemminkaa ottanut! Täällä vaan jotkut sanat on niin kivoja, että olen alkanu käyttee niitä: oikke pali, nauruttaa ja pieruttaa. Kaikki kaksoiskonsonantit on ihan huippuja: Helemi istuu pottalla! Ja pittäähä sitä jotenkin yrittää soluttautuu näittenkin joukkoon sopivaksi ja tehhä olonsa kotosaksi.

Jos tän kirjan jostain kätteenne saatte, ni lukekaa ihmeessä. Takkaan ettei mää aikanne hukkaan!

Lukekaa vaik tää:

"O ihmissi, kene miälest kai o ihmelist. O ihmissi, kene miälest mikkä ei ol. Olen lapsellisuutte saak meit, kene miälest kaik. Et sorsan sinine siipsulk on taivaankappale. Et elämä on kallis ja harvinaine ko ponin päiv kaurapellos. et o runo arvost, ko miältiätty sano ruakpöyräs, et ei mul köyhäl miähel ol vara viärä sunt ulos syömä, mut mää olen kuarinu sul peruna."


Ja toivon, että työkin ootte sellassii ihmissii, joittenka mielestä kaikki on ihmeellistä!