Keskiviikkoiltana se sitten selvisi: flunssa. Eli täällä hoidellaan kipeää lasta, joka onneksi on suhteellisen hyväntuulinen. :)
Maanantaina ihana kampaajamme Maarit kävi saksimassa Helmin
tukkapehkoa lyhyemmäksi ja ohuemmaksi.
Iskä ei vieläkään suostunut siilitukkaan - omituinen!
Ystävältä saatua kahvia - pavut eivät tosin olleet vaaleanpunaisia...
Nessuja ja suolaliuosta on kulunut.
Helmin sairastaessa joudumme tekemään osan töistä kotoa,
sillon meillä näyttää tältä.
Nenäverenvuodosta huolimatta Helmi jaksaa hymyillä!
Pääsimme Lallin kanssa nauramaan.
Kiitos Jukka, Jenny ja Terhi, jotka mahdollistitte tämän.
Tuli kieltämättä tarpeeseen.
Kovasti olemme tällä viikolla hämmästelleet keväistä säätä.
Tänään joesta nousi pihalle kaksi sorsaakin
(niitä tosin emme hoksanneet kuvata).
Ensi viikolla pääsemme vihdoin ja viimein neurologin vastaanotolle.
Sinne menemme olipa Helmi miten flunssainen tahansa.
Toivomme myös parempia öitä,
tällä viikolla yöt ovat olleet kieltämättä hyvin valvottuja...
Ihanaa, että olette päässeet rentoutumaan! <3
VastaaPoistaOnnea neurologin vastaanotolle ja parempia unia tälle viikolle! (Mitkälie valvontaolympialaiset käynnissä - täällä on ollut havaittavissa valvottuja aamuöitä)
Ja meinasi ihan unohtua: pikaista paranemista Helmille!
PoistaKiitos! Kirjoittelen neurologin tapaamisesta myöhemmin.
PoistaTäällä edelleen nokka tukossa ja nyt taitaa alkaa allergiakin vaivata...
Halauksia teille! <3
Ei taida pitää paikkaansa vanha sanonta, että tukka hyvin - kaikki hyvin -
VastaaPoistaEi oo kiva että Helmillä on lenssu :( Mutta se on kiva, että se neurologin aika on nyt tulossa just, jospa se paneutuisi kaikkiin asioihin oikein perusteellisesti.
Kiva kuva tuo "tukka hulmuten" vaikka vähän nenästä verta on tullutkin... se oli minunkin tytön vaiva vuosikaudet, A-vitamiini tipas ja Aloe vera sit auttoivat. Terkkuja teille ja Helmille halit!
Eikä taida tukkakaan olla ihan hyvin... ;)
PoistaTerveisiä myös sinulle ja aurinkoisia päiviä!
Toivottavasti flunssa jo helpottaa Helmillä!! Meillä on kans flunssia pidelty, välillä aina taudin helpottaen ja taas sen iskien tukkoistaen nenää ja limaisuutta lisäten. Se on kurjaa, kun tietää, ettei lapsi itse kykene helpottamaan oloaan :( Pitää vain olla onnellinen, ettei ainakaan vielä ole niin pahaksi mennyt, että apuja olisi joutunut hakemaan.
VastaaPoistaMeillä lähestyy onnettomuutemme vuosipäivä... ja Marikan kohtalon suunnan muutanut päivä. Se herättää aina omanlaistaan surua ja mietteitä siitä, mitä elämä voisi olla ilman sitä kohtalokasta kohtaamista maantiellä.
Mut teille sinne pikaista paranemista ja toivottavasti jotain hyviä ideoita neurologin käynniltä!
Löysin bloginne n. viikko sitten. Ahnaasti luin sen kahdessa illassa yöunia uhmaten läpi. Meilläkin on näkövammainen, epilepsiaa sairastava tyttö. Diagnoosikin, ikävä semmoinen, löytyy. Kovasti jaksamisia sinne. <3:lla M.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Toivottavasti käyt lukemassa jatkossakin...
PoistaAurinkoista kevättä sinulle ja perheellesi ja voimia arkeen!