Kaffetuvalla

Poissaoloja poissaolojen perään. Niistä on tämä viikonloppu rakentunut. Eilen Helmiin ei saanut kontaktia lähestulkoon lainkaan. Kaikki elintoiminnot tuntuivat hiipuvan. Ja äidin ja isän ymmärrys ei taaskaan riittänyt käsittämään mistä tämä kaikki johtuu. Viime vuonna tismalleen samaan aikaan alkoi myös alamäki.
Tänään sain puhelun ystävältä toiselta puolelta Suomea. Pihlan äidiltä. Hän kysyi, olisiko syynä kuitenkin pimeä? Myös Pihla on reagoinut pimeään. Niinpä - minä rakastan pimeää ja jouluvaloja. Enkä todellakaan ole ajatellut, että minun tunnelmointi vaikuttaisi lapseeni näin kovin. Tajusin myös, että viikolla Helmi voi paremmin... Mitä Terhi tekee toisin kuin me? (paitsi, että on koko ajan Helmille läsnä) Kyllä, kotona palaa paljon valoja kun tulemme kotiin, Terhi ei todellakaan touhua Helmin kanssa pimeässä! Eli tästä edespäin meillä palaa kaikki valot, jouluvalojen lisäksi. Seuraamme tilanteen kehittymistä.

Niin ja adventin kunniaksi olen taas niitä valoja laittanutkin esille...

Iskän tekemä "himmeli".

 

Peilin yläpuolella Helmin ja terhin askartelema koriste.

Neiti on saanut itse huovuttaa pienet punaiset sydämet.

On tullut yhdestä askartelusta paljon aistiärsykkeitä.

On todella kivaa kun tietää, että lapsi saa päivän aikana oikeasti kuntouttavaa hoitoa!

 

Into-tonttu raahautui reissuiltaan valvomaan meidän perheen touhuja näin joulun alla!

 

95 joulukorttia askarreltu, vielä kun muistaisi ne postittaa ajoissa...

 

Tänään Helmillä on onneksi ollut myös hyviä hetkiä!

Ja illalla taitaa iskä ottaa sakset käteen ja toimia kampaajana...