Tätä viikkoa on hallinneet Helmin kohtaukset, pitkiä poissaoloja ja paljon. Flunssasta ei enää muuten ole tietoakaan, mutta nämä ovat sen jälkimaininkeja.
Minulla olisi paljon kirjoitettavaa. Media on toitottanut tasa-arvoista avioliittolakia koko viikon. Some on täyttynyt siitä. Jokaisella on mielipide, puolesta tai vastaan. Itsekin olen puolesta. Se ei ole minulta pois ja jokainen ihminen on arvokas, rakastipa miten hyvänsä. Mielestäni tämä on vaan mennyt vähän överiksi. Mistään muusta asiasta ei ole ollut tällaita rummutusta, vaikka uskallan väittää, että on paljon tärkeämpiäkin asioita ja useampaa ihmistä koskevia! Tämä vaan tuntuu olevan niin mediaseksikästä. On helppoa olla suvaitseva ja sitten kuitenkin on varaa arvostella vastapuolta. Siihen se suvaitsevaisuus sitten kaatuikin. Jokaisen mielipidekin on tärkeä. Hienoa, että olemme jälleen askeleen lähempänä tasa-arvoista yhteiskuntaa.
Tämän jälkeen odotan näkeväni samanlaista medianäkyvyyttä muistakin aiheista. Jos kerta haluamme tehdä tästä maasta paremman paikan elää.
Seuraavaksi ihmiset voisivat ottaa kantaa esim. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointiin. Tämä edellyttää muutoksia lainsäädäntöön. Lakimuutokset koskevat mm. itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta. Tämän vuoden tammikuussa on luvattu, että tämä ratifiointi toteutetaan vielä tämän hallituskauden aikana. Tiukille taitaa mennä. Pelkäänpä myös ettei ihmiset somessakaan ala tämän puolesta rummuttamaan. Eikö tämäkin ole tasa-arvoa?
Jään odottamaan?
Ainakin joulua, se tulee joka tapauksessa... :)
Tänään saimme ihania ja odotettuja vieraita.
Helmikin tuli ainakin hetkeksi pois poissaoloista,
niin ainakin uskomme!