Vuosia...

Sunnuntaina vietimme Helmin 7-vuotissyntymäpäivää. Saimme seuraksemme monta ihanaa ihmistä - kiitos jokaiselle! Sitä on hienoa huomata kuinka ihania enkeleitä vierellä kulkee.

 

 

Helmin vointi ei valitettavasti ollut paras mahdollinen. Ei onneksi huonoinkaan. Koko joulun pyhät vietimme sydän tuskaisena ja katsoimme, kuinka Helmi saa kohtauksen toisensa perään. Epätoivo hiipi mieleen koko ajan. Joulutunnelma kovin kaukana. Mutta eihän se auta kun mennä eteenpäin ja rukoilla ja toivoa. Vihdoin ja viimein lauantaiaamuna annettu stesolid katkaisi viikon kohtauskierteen. Tai siis sen jälkeen ei ole kohtauksia (pieniä säpsyjä lukuunottamatta) tullut.

Joulut ei taida sopia meille...

 

 

Tästä kuvasta ehkä saa vähän käsitystä siitä,

millainen Helmi on isojen kohtausten väliajat:

täysin poikki, eikä jaksa reagoida mihinkään.

 

 

 

 

 

Tulevaan vuoteen lähdemme silti toiveikkaina ja hyvillä mielin!

 

Toivotamme jokaiselle blogin lukijalle oikein ihanaa ja onnekasta vuotta 2014!

 

 

 

 

 

 



Jouluiloa!

Ensimmäisenä pyydän anteeksi pitkään kestänyttä blogihiljaisuutta. Siihen on syynsä, josta kerromme myöhemmin...

Koko joulukuu on ollut tohinata suunnalla jos toisellakin. Kaikkein ahdistavimman viikon päätteeksi pääsimme perjantaina 13. päivä Lallin kanssa kaksin katsomaan ja kuuntelemaan Jari Sillanpään Liekeissä-konserttia. Kiitos Terhi! Se irtiotto tuli kyllä tarpeeseen.

 

 

Helmin vointi on mennyt ylä- ja alamäkeä, mutta kaikkiaan olemme kuitenkin plussan puolella edellisiin jouluihin verrattuna. Toki tämä päivä aloitettiin tajuttomuuskouristuksella ja pitkin päivää on kohtauksia purkanut. Jospa nämä jouluvapaat ja rauhoittuminen helpottaisivat tilannetta.

Meidän joulupuu

 

 

 

 



Lämpöistä Joulun aikaa jokaiselle!