50-52/2016

Vuoden viimeinen päivä! Niin se tämäkin vuosi hujahti. En nyt ala listaamaan tämän vuoden huippukohtia tai muutakaan, koska rehellisesti: en paljoa muista... Elämä on asenne, niin tänä vuonna kuin tulevanakin. Itse vaikutamme siihen miten kaiken tulevan vastaanotamme! Valita ei aina voi, mutta jospa sen oppisimme, ettei valittaakaan kannata - paljon helpompi on nostaa katse ja suupielet ylöspäin..


Joulu meni kovin perinteisesti. Kinkkua ja kohtauksia :) Glögiä ja lepoa.

Lahjoista ei Helmi paljoa jaksa innostua...

Mutta joulupatjalla kölliminen on ihan parasta - ainakin äidistä,

joka myös ehti patjalle.

Joulun levättyämme aloimmekin valmistautua juhlimaan! Täysikymppi tuli täyteen! Onneksi Helmin kohtaustilannekin helpotti synttäripäiväksi. Suurin helpotuksen tuoja oli varmastikin Ystävä-Ronja, joka saapui ilahduttamaan jo edellisenä iltana...

Tällaiseen hymyyn synttäriaamuna herättiin tai siis Helmi heräsi

Ronjan, äidin ja iskän onnittelulauluun.

Valmiina vieraita vastaanottamaan <3

Vieraita onneksi riitti :)

Vaikka Helmillä välillä voimille ottikin, kuten kuvista näkyy!

Ensimmäinen kattaus - kynttilät eivät meinanneet sammua millään...

Toiseen kattaukseen saatiin useampi apuri!

juhlatunnelmaa

Helmin ystävä Kerttu oli maalannut Helmille lahjaksi todella upean ikonin!

Täysikymppi

Tulevaan vuoteen suuntaamme iloisin ja odottavin mielin. 

Vuodenvaihteen keräämme vielä voimia ja sitten valmiina taas arkeen.

Vuosi ei tule olemaan meille ihan perus, mutta siitä lisää myöhemmin...

Elämässä tapahtuu mukavia asioita, kun uskaltaa vaan unelmoida

(ehkä joskus on hieman potkittava niitä unelmia itse eteenpäin).