11/2015

Kohtauksia kohtauksien perään. Valitettavasti tämä on ollut tämän viikon tahti. Konsultoin jo Helmin omaa lääkäriä Maarittia kipuasiasta ja hän kirjoitti Burana-reseptin, koska se on tehokkaampi pääkipuihin. Torstai oli tämän viikon pahin päivä. Spasmisarjat pitenivät ja tihenivät. Kesto lähenteli jo tuntia ja parin tunnin välein sellainen pukkasi päälle. Pahimmassa jopa Helmin selkä vääntyi kahdesta terästangosta huolimatta. Voitte arvata, että Helmi itki kohtauksen lisäksi myös kipua!

Vihdoin saimme tämän setin katkeamaan perjantaiaamusta stesolidilla. Koko perjantain kohtaus oli kuitenkin ihan kintaalla ja lauantaina päätimme lisätä murusen bentsoa Helmin aamulääkitykseen.
Vieläkään tilanne ei ole stabiili, mutta jo huomattavasti parempi kuin torstaina. Suunta siis jälleen ylöspäin. Tähän tilanteeseen käy mainiosti Elastisen biisin sanat:

"Katse eteen ja suupielet ylöspäin teen vastoinkäymisistä voimaa katse eteen ja suupielet ylöspäin antaa tulla, kestän kyllä, periks en tuu antamaan"

Ja näinhän se menee. Tilanteeseen on turha jäädä vellomaan. Mitään se ei auta, eikä ketään jalosta. On vaan katsottava ongelmaa silmiin ja yritettävä keksiä ratkaisua.

Maanantain vapaapäivänä otimme vielä riskin ja ulkoilimme hetken

keräten auringosta voimaa.

Toivon kyllä kovasti hillitöntä takatalvea, että

Helmi saa hieman lisäaikaa ulkoiluun...

Golfkentät odottavat jo pelaajia

Mahtui tähän viikkoon supermukavia yllätyskin.

Ronja tuli keskiviikkoiltana Helmin luona käymään.

Ja vaikkei Hemppa ihan parhaassa iskussa ollutkaan,

niin nautti kyllä ystävän seurasta.

(vaikka kuvassa totinen onkin).

Kohti uutta ja parempaa viikkoa!!